Shure on julkaissut päivityksen suosittuihin WL18X-lavalier-mikrofoneihinsa. Uutuudet ovat 8 mm lyhyempiä ja melkein neljänneksen kevyempiä kuin edeltäjänsä ja myös äänenlaadun puolella on saavutettu kehitystä: dynamiikka-alue ja maksimiäänenpaine (jopa yli 140 dB SPL!) ovat edeltäjiään suuremmat ja kondensaattorimikkien sisäinen kohina puolestaan aiempaa pienempi. Nappimikkien taajuusvastetta on entisestään optimoitu ihmisäänelle (70 Hz – 20 kHz.)

Saatavilla olevat suuntakuviot ovat kardioidi (WL185m), superkardioidi (WL184m) ja pallo (WL183m). Liitinvaihtoehtoina on Shuren vakiomallinen  TA4F-mini-XLR-liitäntä tai vaihtoehtoisesti LEMO. Värivaihtoehdot ovat valkoinen ja musta.

Uudet WL18X-mikrofonit toimitetaan 90 asteen kulmassa säädettävän solmioklipsin, tuulisuojan ja säilytyspussin kera. Mikäli mikrofoneja on tarvis käyttää langattoman lähettimen sijaan langallisena, Shurella on tarjolla ratkaisuksi RPM400TQG-phantom-adapteri normaalilla XLR-liitännällä. 

Kesäkuun lopussa markkinoille saapuvat uudet mallit korvaavat aikaisemmat versiot, ensin irtomikrofoneina ja vanhan varaston loppuessa myös langattomien mikrofonien settikokonaisuuksissa (BLX/GLXD+/SLXD-sarjat).

Lisätietoja

Ensi vuonna sata vuotta täyttävä Shure tunnetaan erityisesti klassikkomikrofoneistaan, joihin lukeutuvat muun muassa vuonna 1966 julkaistu SM58, vuonna 1996 julkaistu Beta 58a ja 2016 julkaistu KSM8. On siis verrattain harvinaista, että Shure lanseeraa kokonaan uuden mikrofonisarjan. Nyt markkinoille astuu uusi Nexadyne-mallisto, jonka ensiairueena toimii dynaaminen Nexadyne 8 -laulumikrofoni.

Täsmällisempi suuntakuvio
kaksikalvoisen kapselin avulla

Nexadyne pohjautuu Shuren kehittämään Revonic-teknologiaan. Siinä hyödynnetään kahta mikrofonikalvoa, joista ensimmäinen poimii ääntä mikrofonin edestä normaaliin tapaan ja toinen, vastavaiheeseen kytkettynä, puolestaan sijoittuu syvemmälle mikrofonin sisälle.

Ideana on se, että kahden kalvon erivaiheisesta signaalista katoaa summautuessaan paljon ei-toivottua ääntä kuten mekaanisia käsittelyääniä ja halutun suuntakuvion ulkopuolisia ns. off-axis-vuotoääniä. Tämän ansiosta mikrofonin suuntakuvio säilyy entistä paremmin hallittuna ja seurauksena on lisääntynyt selkeys toistettavan äänilähteen osalta.

Vanha idea jalostettuna
uuden ajan toteutuksella

Nexadyne 8 on saanut testikäyttäjiltä kehuja erityisesti “nopeana” mikkinä, joka tarjoaa heti halutun soundin ja selkeyden ilman tarvetta taajuuskorjailuun, koska mikrofonissa on toteutettu jo valmiiksi äänisignaalin muokkausta akustisilla ja rakenteellisilla ratkaisuilla. Nexadyne on myös epäherkkä kierrolle ja sen transienttitoistoa on verrattu jopa kondensaattorimikkien suorituskykyyn.

Kaksikalvoinen mikrofoni ei sinällään ole uusi idea. Ennen Shuren Ben Bauerin vuonna 1938 patentoimaa yksikalvoista suuntaavaa Unidyne-kapselia suuntaavuus toteutettiin juurikin useamman pallo- tai kahdeksikkokuvioisen mikrofonin yhdistelminä. Tuohon aikaan lopputulos ei kuitenkaan ollut yleensä soundiltaan erityisen tasapainoinen ja myös mikrofonien fyysinen koko oli melko suuri.

Revonic-teknologian kehittämisen ohella haasteena onkin ollut kehittää valmistustapa, joka mahdollistaa kahden täsmälleen toisiinsa akustisesti sopivan kalvon istuttamisen kompaktiin mikrofonikapseliin teollisessa mittakaavassa toistettavalla tavalla. Kehitystyö kesti useita vuosia ja Shuren mukaan jokainen Nexadyne-kapseli käy laadun varmistamiseksi läpi peräti 12 mittausvaihetta mikrofonien valmistuksen aikana.

Erilliset kalvot toimivat
kuin akustiset moottorit

Myös 2016 julkaistussa Shure KSM8 -mikrofonissa on kaksi kalvoa, mutta siinä käytettävässä Dualdyne-tekniikassa kalvot on sijoitettu yhteen elektro-akustiseen muuntajaan (transducer), kun taas Revonicissa kalvoilla on huomattava fyysinen ero ja ne toimivat ikään kuin kahtena eri “moottorina”.

KSM8:ssa ratkaisulla minimoidaan proximity-efektin bassokorostusta ja saavutetaan poikkeuksellisen laaja “sweet spot”, kun taas Nexadyne säilyttää bassokorostuksen mikrofonitekniikaltaan taitavan laulajan efektivalikoimassa, mutta tarkentaa suuntakuvion säilyvyyttä aiempaa alemmille taajuuksille.

Kummallakin mikillä on siis hieman erilainen lähestymistapa äänentoistoon ja on käyttäjän tarpeista kiinni mikä ratkaisu on kulloinkin paras. Kuten klassikkomikrofoneista olemme oppineet, uutuudet eivät suinkaan tee aiempia malleja tarpeettomiksi, vaan ne ennen kaikkea laajentavat työkalujen valikoimaa.

Nexadyne sijoittuu Beta-
ja KSM -sarjojen väliin

Uutuusmikrofoni on saatavilla sekä herttakuvioisena (NXN8/C) tai tiukempana superherttana (NXN8/S). Molempien taajuusvasteeksi ilmoitettaan 50-20000 hertsiä. Värinä on musta, mutta irtokapseleina langattomiin lähettimiin on saatavilla myös krominvärisiä kapseleita molemmissa suuntakuvioissa. Ortokapselien mallit ovat: RPW200 musta hertta, RPW 202 krominvärinen hertta, RPW204 musta supercardioid ja RPW 206 krominvärinen supercardioid,

Herttaversion herkkyys on –54.0 dBV/Pa (2.00 mV) ja superhertan puolestaan –51,0 dBV/Pa (2,81 mV). Toisin sanoen herttakuvioisen mikin kyky muuntaa akustista energiaa sähköiseen muotoon sijoittuu SM58:n ja Beta 58a:n välille, kun taas superherttaversio ylittää niukasti herttakuvioisen KSM8:n herkkyyden. Hinnaltaan Nexadyne 8 sijoittuu puolestaan Beta- ja KSM-sarjojen väliin. Mikrofonien katuhinta on tätä kirjoitettaessa 369 euroa veroineen.

Uusi ympäristöystävällisempi
paketointi ja kuljetuskotelo

Nexadyne 8 toimitetaan aiempaa ympäristöystävällisemmässä pakkauksessa ilman suojamuoveja ja nahkaisen mikrofonipenaalin on korvannut kangaspäällysteinen kuljetuskotelo. Mikrofonin mukana tulee myös kestävä mikrofonipidike.

Shure on lupaillut Nexadyne-sarjan saavan täydennystä myös instrumenttimikkien osalta, mutta toistaiseksi mitään julkaisuajankohtaa ei ole tiedossa.

Ensimmäiset Nexadyne-mikrofonit saapuvat Suomeen vapun jälkeen, joten ota yhteyttä jälleenmyyjääsi ja kysy testimahdollisuudesta!

Lisätietoja

”Tiedämme oikein hyvin, ettei täydellisyyttä voi saavuttaa, mutta se ei estä meitä pyrkimästä siihen.”

Perustajansa Sidney N. Shuren mottoa kunnioittaen suunniteltiin keväällä 2022 julkaistu KSM11-kondensaattorikapseli. Kyseessä on vielä verrattain uusi ja kenties suurelle yleisölle tuntematon mikrofonimalli, mutta Suomen ammattimiksaajien korvat ja sydämet se voitti puolelleen lähes poikkeuksetta heti ensitestaamisella.

Tähän asti KSM11-kapselia on myyty vain irrallisena tuotteena olemassa oleviin kapulalähettimiin, mutta syksyn myötä KSM11 tulee osaksi Shuren langattomien mikrofonien valmisratkaisuja Axient Digital ja ULXD-sarjojen käsimikrofoneissa.

KSM11:n lineaarisuus ja luonnollisuus on vastaus vaativimpien laulajien ja puhujien tarpeisiin, etenkin kun se yhdistetään Shuren kompanderi-vapaiden digitaalisten langattomien tekniikkaan.

Optimoitu ihmisäänelle

KSM11-mikrofonin suunnittelussa on painotettu erityistä huomiota mahdollisimman tasaisen taajuusvasteen toteutumiseksi, eritoten kuuloalueen tarkimmalla alueella. Tämän lisäksi KSM11-kapselin taajuusvaste on optimoitu ihmisäänelle matalimpien ja korkeimpien äänensävyjen käyttäytymisen suhteen.

Herttakuvioinen suuntakuvio säilyttää muotonsa taajuudesta riippumatta, mikä toimii tehokkaana jarruna vuotoäänille.

Viimeistelty kestämään

KSM11:n elektroniikka on suunniteltu indusoituville häiriöille epäherkäksi ja kohinatasoltaan minimaaliseksi. Näin kapselilla saadaan poimittua aiempaa laajempi dynamiikka-alue, varsinkin kun maksimiäänenpaineen kesto on peräti 150 desibeliä. Mikrofonin kalvo on korroosion estämiseksi kultapinnoitettu ja se on kooltaan 3/4-tuumainen, tuottaen säröttömän ja lineaarisen vasteen koko audiokaistalle.

Kapselin sisäinen ripustusratkaisu käytännössä eristää kapulan runkoäänet pois kuultavista. Kolmikerroksinen grilliratkaisu on iskunkestävä ja sisäinen pop-filtteri minimoi plosiivit. Silti kapselista on saatu aiempaa sirompi ja kevyempi verrattuna tyypillisiin langattomien kapselivaihtoehtoihin.

Pienempi prosessoinnin tarve

Tuotteen julkaisua edelsi kattava testikäyttö erilaisissa ympäristöissä tv-tuotannoista livekeikkoihin ja palkintogaaloihin asti. Näissä sen yleisesti kuvailtiin yksinkertaistavan signaalitietä: tarvittiin vähemmän taajuuskorjailua ja jopa vähemmän dynamiikkaprosessointia halutun luonnollisen soundin saavuttamiseksi.

Mikrofonin kuvaillaan yhdistävän dynaamisen ja kondensaattorimikrofonin hyvät puolet: tehonkeston, voiman ja nyanssit. Myös yleisesti miksaajien vihaama ”kupittaminen” eli mikrofonin pitely kapselista tuotti poikkeuksellisen pienen värittymän KSM11:n soundiin.

Uutuuskapselin pääasiallinen kohderyhmä löytyy luonnollisesti Axient Digital ja ULX-D -käyttäjäkunnasta, mutta KSM11 on yhteensopiva kaikkien vaihdettavalla kapselilla olevien Shure-langattomien kanssa, eli toimii yhtälailla edullisemmissa QLX-D ja SLX-D -sarjoissa sekä kokouskäyttöön suunnatussa MXW-sarjassa.

Testattu myös Suomessa

Ääniteknikko Perttu Korteniemen testissä suomalaisella stadionluokan artistilla käytetty KSM11 sai aikaan erittäin positiivisen vastaanoton. Taajuusvaste oli 2kHz ympäristössä selkeästi tasaisempi kuin KSM9:lla. Hieman kirkastetusta KSM11:n yläkerrasta huolimatta äänensävy oli luonnollisempi kuin vastaava, tällä hetkellä käytössä oleva, eurooppalainen verrokkikapseli.

Myös monet muut mikrofonia testanneet miksaajat pitivät mikrofonista siinä määrin, että testiyksilön palauttamisen sijasta heille pitikin lähettää lasku!

Merkittävin ero löytyy mikrofonin Off-axis-käyttäytymisestä. Korteniemen mittausten perusteella KSM11:n avulla oli mitatuissa olosuhteissa saavutettavissa 4-6 desibeliä enemmän vahvistusta ennen kiertoa verrattuna KSM9 kapseliin. Tämä on erittäin tärkeä ominaisuus varsinkin suurta äänenvoimakkuutta vaativissa kulmamonitorointitarpeissa ja äänentoistojärjestelmän etupuolelle ulottuvilla catwalkeilla. Suuri gain-before-feedback on tietenkin hyödyksi kaikissa livetilanteissa riippumatta esiintymislavan koosta.

Tällä hetkellä vain langattomiin

KSM11 on tarjolla joko mattamustana tai nikkelinvärisenä. Uutuus ei korvaa aiempia premium-kapseleita, vaan dynaaminen KSM8 ja KSM9-kondensaattorikapseli jatkavat mallistossa edelleen ammattikäyttäjien suosimina vaihtoehtoina. Molemmista on olemassa tutut langalliset versiot, mutta KSM11:a saa toistaiseksi vain langattomiin yhteensopivana kapselina tai jatkossa valmiina kapulasettinä, mutta langallista versiota ei ole vielä julkaistu. Tarvittaessa broadcast-käyttöön suunnitellun Shure VPH-kahvan avulla mikrofonista saa toki toteutettua myös langallisen version.

Lisätietoja:

Maailmalla kiertävien bändien mukana kulkevat yleensä aina kriittisimmät soittimet, mikrofonit ja muut työkalut. Tiukat aikataulut edellyttävät usein työvälineiden kuljettamista mukana lennoilla. Kasvaneet kustannukset kannustavat esiintyjiä valitsemaan yhä kevyempiä ja pienempiä ratkaisuja työkaluikseen.

The Rasmus -yhtyeen langattomien laulumikrofonien kohdalla oli tullut aika päivittää aiempi loppuun saakka palvellut järjestelmä uuteen. Bändin tekniikkaan perehtyneiden jäsenten tutkimustyön ja toisaalta onnekkaan sattuman myötä kiikariin osui Shure Axient Digital -sarjan laadukas, mutta kevyt ja pienikokoinen ADX5D-vastaanotin ja siihen sopiva AD2/B58-käsimikrofoni.

Noin kilon lentosetti

Uusi setti saatiin ajoissa kasattua ennen Etelä-Amerikan kiertueen starttia. Jopa Lauri Ylösen erikoistoivomuksena ollut, tavallisesta poikkeava musta Beta58 mikrofonigrilli oli heti saatavilla.

Hankinta on tien päällä osoittautunut onnistuneeksi. Laitteiston laatu parani reilusti vanhaan ratkaisuun verrattuna ja uuden setin kaksikanavainen vastaanotin ja kaksi laulumikrofonia painavat yhteensä vain noin kilon. Edellisen setin pelkkä vastaanotin painoi useampia kiloja. Päälle tietenkin tulee tarvittavat antennit ja kaapeloinnit.

Monitorimiksaaja Samuli Palonen kertoo arvostavansa ennen kaikkea luotettavuutta sekä kompaktiutta.

”Siirtyminen Shuren ADX5D järjestelmään ja AD2-kapulaan Beta 58A-kapselilla oli täydellinen askel kohti kompaktia lentosettiä. The Rasmuksen keikkojen olosuhteet vaihtelevat paljon, mutta tahdomme silti pyrkiä mahdollisimman tasaiseen laulusoundiin olosuhteista riippumatta.”

Budjettiystävällinen ratkaisu

Teknisen puolen lisäksi myös budjetti painaa paljon kiertävän bändin vaakakupissa. Koska lentämisen kustannukset jatkavat kasvuaan, on kaikkien mukana kannettavien laitteiden oltava kooltaan pieniä tinkimättä kuitenkaan laadusta.

“ADX5D on myös erittäin helppo ja nopea käyttää, mikä antaa minulle enemmän aikaa keskittyä mahdollisiin ongelmiin paikallisen kaluston kanssa. Seuraava askel onkin kuuntelujärjestelmän uusiminen”, Samuli Palonen sanoo.

Yhtyeen saliääntä taituroiva Tero Arnberg kertoo kuinka erään keikkareissun stressaava lähtötilanne olikin oikeastaan lopulta onnekas yhteensattuma.

”Eräällä lentokeikalla jouduimme käyttämään lainalaitteita, jolloin Laurin laulumikiksi päätyi Shure Beta 58. Sekä solisti, monitorimiksaaja, että allekirjoittanut totesimme yhteen ääneen, että se on tässä! Cuts through the mix ja vuotokin pysyy aisoissa. Klassikon paluu”, Arnberg iloitsee.

Pitkäaikaista yhteistyötä

The Rasmus -yhtyeelle Intersonic Oy:n myyntijohtaja Antti Rintamäki oli kalustouusinnassa luontainen kontakti, sillä Antti kiersi ääniteknikkourallaan The Rasmuksen kanssa lähes kaikilla mantereilla yhtyeen kovimpaan In The Shadows -hitin menestysaikaan.

Rintamäki muisteleekin, kuinka aikoinaan silloisen laulumikrofonin tasaista grillin päätyä naputeltiin aina eri työvälinein pyöreämmäksi, vastaamaan Shuren viiskasiin tottuneen Laurin mieltymyksiä.

”Soittajilla on mukanaan ne tärkeimmät kitarat, pedaalit, rummut ja kapulat. On siis luonnollista, että myös solistin tärkein tekninen työväline, laulumikrofoni kulkee yhtä lailla mukana ja sama soundi säilyy paikasta toiseen”, Rintamäki toteaa.

Axient Digital ADX5D

Pienikokoinen 2-kanavainen vastaanotin on täysiverinen Axient Digital -tuoteperheen jäsen. Se on ensisijaisesti suunniteltu käytettäväksi ammattimaisten videokameroiden kanssa, joissa on usein jo valmiiksi vakiokokoinen slot-paikka vastaanottimelle. Yhtälailla ”kameravastaanotin” soveltuu myös kenttä-äänittäjien setteihin ja kiertuekäyttöön, kuten The Rasmus -yhtyeen tapauksessa. Erittäin hyviä käyttökokoemuksia on saatu keikoilta myös Stratovarius -yhtyeen kiertueilla, jossa laulumikkien lisäksi kitaralangattomatkin on toteutettu ADX5D-vastaanottimin.

Vastaanottimeen on saatavissa kolmea erilaista liitinpaneelia, eri käyttötilanteita varten. D-sub mallisia liitäntöjä on alalla yleisesti käytössä 15- ja 25-pin versioita ja molempiin löytyy luonnollisesti sopiva liitäntäyksikkö. Sony-kameroissa käytetty DB15 liitin mahdollistaa käyttöjännitteen sekä audiosignaalien siirron. Yleisempi DB25 on SuperSlot / UniSlot -yhteensopiva ja sen myötä myös ohjausverkkoliikenne välittyy yhdistettyihin kameroihin tai telakoihin.

Vastaanotinta irrallaan käytettäessä tavallisin liitäntäpaneeli on ADX5BP-TA3, jossa virtaliitäntä on broadcast-alalla laajasti käytetty Hirose-liitin ja audioulostulot on puolestaan  toteutettu pienikokoisilla TA3 ”mini-XLR” -liittimillä.

Vastaanottimessa on luonnollisesti 3,5mm kuulokeliintäntä tarkkailua varten sekä USB-C -liitin firmwarepäivityksiä silmälläpitäen.

Koska ADX5D on tehty erityisesti liikuteltavaan käyttöön, lisävarusteena saatavien telakoiden avulla virransyöttö voidaan toteuttaa myös AA-paristoilla tai kuvaajille tutulla L-tyypin ladattavalla akulla. Akkutelakkaan voi liittää samanaikaisesti kaksi akkua ja niitä voidaan vaihtaa vuorotellen, joka mahdollistaa todella pitkät yhtäjaksoiset käyttöajat, ilman katkoksia.

Vastaanotin voi kommunikoida Wireless Workbench -ohjelmiston sekä ADX-mallisten lähettimien kanssa langattomasti Show Link -protokollaa hyödyntäen. Suoraan vastaanottimen kautta voidaan vaihtaa ilman lisälaitteita taajuusväistelevien ADX-lähettimien taajuuksia sekä muita asetuksia, vaikka et pääsisikään fyysisesti käsiksi lähettimeen. Tämä on erityisesti elokuvatuotannoissa erittäin hyödyllinen ominaisuus, varsinkin kun lähettimet on usein piilotettu näyttelijöiden puvustukseen.

WWB-tietokoneeseen yhdistetyssä verkossa langatonta yhteyttä varten tulee olla AD610 ShowLink liitettynä, jotta ADX5D saadaan näkyviin WWB:ssa.

Perusmallisia AD1 taskulähettimiä, AD2 käsimikrofoneja sekä AD3 XLR-lähettimiä voidaan taasen synkronoida perinteisesti IR-yhteydellä.

AD2 käsimikrofoni

The Rasmuksen käyttöön valikoitunut AD2-käsimikrofoni on Axient Digital -sarjan peruskomponentteja. Perusmallin AD2 käsilähetin on yleisimmin käytetty Axient Digital käsimikrofoniversio Suomessa. Kapulassa on kokometallinen rakenne ja vaihdettava kapseli sekä ulkonäkö on muutenkin tuttu jo ULXD- ja QLXD-sarjoista. Merkittävimpänä ulkonäöllisenä erona edellämainittuihin on huomaamaton virtakytkin antennin juuressa.

AD2-kapulaa voi käyttää tavallisten AA-paristojen tai Shure SB900-sarjan akkujen kanssa.

Shure langattomiin käsimikrofoneihin voi helposti vaihtaa mikrofonikapseleita, poikkeuksina edullisimmat BLX ja GLXD -sarjat, joissa kapseli on kiinteä. Kaikki uudet saatavilla olevat kapselit ovat myös yhteensopivia kaikkien langatonsarjojen kanssa.

The Rasmus päätyi Beta 58A -kapseliin, joka on suuntakuvioltaan superhertta ja äänensävyltään laulukäyttöön optimoitu. Mikrofonin kapeampi suuntakuvio auttaa vähentämään lavalta vuotavia ei-toivottuja ääniä laulumikrofoniin.

Rummut ja niistä erityisesti symbaalit ovat useimmiten saliäänimiksaajan sekä artistin oman kuuntelun harmina. Beta 58A onnistuu ylimääräisten vuotoäänien vaimentamisessa erinomaisesti, kuten artistin ja ääniteknikoiden kommenteistakin voi päätellä.

Lauri kiteyttää asian osuvasti: ”Mun ääni on mun instrumenttini ja vaadin mikrofonilta paljon. Löydettiin mulle hyvä mikki, joka ei vuoda liikaa rumpuja ja takaa kiinteän soundin mun korvamonitorikuunteluun. Myös se miltä mikki tuntuu kädessä on mulle tärkeää.”

Intersonic ja Shure toivottavat menestyksekkäitä keikkoja The Rasmukselle jatkossakin!

Lisätietoja:

”Tiedämme oikein hyvin, ettei täydellisyyttä voi saavuttaa, mutta se ei estä meitä pyrkimästä siihen.”

Sidney N. Shuren mottoa kunnioittaen on suunniteltu uusi KSM11-kondensaattorikapseli, jonka lineaarisuus ja luonnollisuus on vastaus vaativimpien laulajien ja puhujien tarpeisiin. KSM11-kapseli Shuren kompanderi-vapaiden digitaalisten langattomien kanssa mahdollistaa tähän mennessä parhaan yhdistelmän ihmisäänen toistamiseen kaikkein vaativimmissa esiintymistilanteissa.

Optimoitu ihmisäänelle

Mikrofonin suunnittelussa on painotettu erityistä huomiota mahdollisimman tasaisen taajuusvasteen toteutumiseksi, eritoten kuuloalueen tarkimmalla alueella. Tämän lisäksi KSM11 kapselin taajuusvaste on optimoitu ihmisäänelle matalimpien ja korkeimpien äänensävyjen käyttäytymisen suhteen. Herttakuvioinen suuntakuvio säilyttää muotonsa taajuudesta riippumatta, mikä toimii tehokkaana jarruna vuotoäänille.

Viimeistelty kestämään

KSM11:n elektroniikka on suunniteltu indusoituville häiriöille epäherkäksi ja kohinatasoltaan minimaaliseksi. Näin kapselilla saadaan poimittua aiempaa laajempi dynamiikka-alue, varsinkin kun maksimiäänenpaineen kesto on peräti 150 desibeliä. Mikrofonin kalvo on korroosion estämiseksi kultapinnoitettu ja se on kooltaan 3/4-tuumainen, tuottaen säröttömän ja lineaarisen vasteen koko audiokaistalle.

Kapselin sisäinen ripustusratkaisu käytännössä eristää kapulan runkoäänet pois kuultavista. Kolmikerroksinen grilliratkaisu on iskunkestävä ja sisäinen pop-filtteri minimoi plosiivit. Silti kapselista on saatu aiempaa sirompi ja kevyempi verrattuna tyypillisiin langattomien kapselivaihtoehtoihin.

Pienempi prosessoinnin tarve

Tuotteen julkaisua edelsi kattava testikäyttö erilaisissa ympäristöissä tv-tuotannoista livekeikkoihin ja palkintogaaloihin asti. Näissä sen yleisesti kuvailtiin yksinkertaistavan signaalitietä: tarvittiin vähemmän taajuuskorjailua ja jopa vähemmän dynamiikkaprosessointia halutun luonnollisen soundin saavuttamiseksi.

Mikrofonin kuvaillaan yhdistävän dynaamisen ja kondensaattorimikrofonin hyvät puolet: tehonkeston, voiman ja nyanssit. Myös yleisesti miksaajien vihaama ”kupittaminen” eli mikrofonin pitely kapselista tuotti poikkeuksellisen pienen värittymän KSM11:n soundiin.

Uutuuskapselin pääasiallinen kohderyhmä löytyy luonnollisesti Axient Digital ja ULX-D -käyttäjäkunnasta, mutta KSM11 on yhteensopiva kaikkien vaihdettavalla kapselilla olevien Shure-langattomien kanssa, eli toimii yhtälailla edullisemmissa QLX-D ja SLX-D -sarjoissa sekä kokouskäyttöön suunnatussa MXW-sarjassa.

Testattu myös Suomessa

Ääniteknikko Perttu Korteniemen testissä suomalaisella stadionluokan artistilla käytetty KSM11 sai aikaan erittäin positiivisen vastaanoton. Taajuusvaste oli 2kHz ympäristössä selkeästi tasaisempi kuin KSM9:lla. Hieman kirkastetusta KSM11:n yläkerrasta huolimatta äänensävy oli luonnollisempi kuin vastaava, tällä hetkellä käytössä oleva, eurooppalainen verrokkikapseli.

Merkittävin ero löytyy mikrofonin Off-axis-käyttäytymisestä. Korteniemen mittausten perusteella KSM11:n avulla oli mitatuissa olosuhteissa saavutettavissa 4-6 desibeliä enemmän vahvistusta ennen kiertoa verrattuna KSM9 kapseliin. Tämä on erittäin tärkeä ominaisuus varsinkin suurta äänenvoimakkuutta vaativissa kulmamonitorointitarpeissa ja äänentoistojärjestelmän etupuolelle ulottuvilla catwalkeilla. Suuri gain-before-feedback on tietenkin hyödyksi kaikissa livetilanteissa riippumatta esiintymislavan koosta.

Tällä hetkellä
vain langattomiin

KSM11 on tarjolla joko mattamustana tai nikkelinvärisenä. Uutuus ei korvaa aiempia premium-kapseleita, vaan dynaaminen KSM8 ja KSM9-kondensaattorikapseli jatkavat mallistossa edelleen ammattikäyttäjien suosimina vaihtoehtoina. Molemmista on olemassa tutut langalliset versiot, mutta KSM11:a saa toistaiseksi vain langattomiin yhteensopivana kapselina. Tarvittaessa broadcast-käyttöön suunnitellun Shure VPH-kahvan avulla mikrofonista saa toki toteutettua myös langallisen version.

KSM11:n veroton listahinta sijoittuu melko tarkalleen 750 euron tasolle eli KSM-sarjan yläpäähän, mutta tästä huolimatta se on erittäin kilpailukykyinen markkinoilla olevien muiden premium-kapselivaihtoehtojen rinnalla. Ensimmäiset demokapselit saadaan Suomeen toukokuun alkupuolella ja myyntikappaleita saapuu maahan tämän hetken tietojen mukaan jo toukokuun lopulla.

Tuotetietoa

KSM11 -sivusto

Tuotetiedot

Esite

Lisätietoja:

Siirtyminen analogisista radiomikrofoneista digitaalisiin voidaan perustellusti nähdä parannuksena äänenlaatuun ja radiotaajuuksien tehokkaampaan käyttöön. UHF-taajuuksilla toimivan SLX-D:n hintaluokka (reilusti alle 1000 euroa per kanava) ja keskiraskaaseen sarjaan sijoittuvat ominaisuudet asettavat Shuren SLX-D -sarjan hyvin mielenkiintoiseen asemaan asennus- ja keikkakäyttöä ajatellen.

SLX-D:n audionsiirto tapahtuu 24 bitin resoluutiolla, mikä tarkoittaa 120 desibelin dynamiikka-aluetta. Tähän yltävät vain kaikkein parhaimmat (eli kalliit) analogiset radiomikrofonijärjestelmät, ja silloinkin siirtotiehen liittyy dynamiikan manipulointia, jota digijärjestelmässä ei tarvita. Taajuusvasteeksi luvataan koko kuuloalueen kattava 20 Hz – 20 kHz, jonka johdosta signaalin ainoana värittävänä tekijänä on valittu mikrofonikapseli.

Järjestelmän tuottaman AD-DA muunnoksen latenssi on kiinteästi 3,2 millisekuntia, mikä on hyvin maltillinen lukema. Tavanomaisessa käytössä latenssi ei ole ongelma, mutta signaaliketjun kokonaisuutta ajatellen asialla on vaikutuksensa ja tältä osin analogiset radiomikit ovat huolettomampia.

Montako kanavaa mahtuu TV-kaistaan?

Taajuustehokkuutta on selkeintä mitata sillä, kuinka monta toimivaa kanavaa järjestelmällä voidaan saada yhden televisiokanavan (8 MHz) kaistalle. Tähän SLX-D lupaa mahduttaa 12 kanavaa.

Todellinen suorituskyky on tietysti aina sijainnista ja muista tekijöistä riippuvaista, mutta SLX-D:n kilpailukykyinen 44 MHz:n viritysalue antaa turvallisuuden tuntua. Shuren mukaan kaistalle mahtuu peräti 32 toimivaa kanavaa, mikäli alue on muuten radioliikenteestä vapaa.

Lähetystehoa on tarjolla 10 mW, mikä kuulostaa äkkiseltään vaatimattomalta analogisten kilpailijoiden tarjotessa lain sallimaa maksimitehoa (50 mW). Shure kuitenkin vannoo digitaalisuuden nimiin: nollan ja ykkösen statuksen lähettämiseen on saatavissa helpommin kyllin hyvä häiriöetäisyys verrattuna analogiseen FM-modulaatioon. Ja toisaalta pienemmillä lähetystehoilla myös ei-toivottu kuuluvuus eli häiriöt esimerkiksi oppilaitoksen muiden luentosalien langattomiin järjestelmiin pysyvät paremmin kurissa.

Tätä ajatellen järjestelmää on myös mahdollista käyttää myös Low power-moodissa, mikä tarkoittaa vain 1 mW lähetystehoa. Tämä rajoittaa kantomatkaa, mutta auttaa maksimoimaan toimivien taajuuksien määrän vapaalta lähetyskaistaltaan tiukoissa paikoissa. Joskus vähemmän on enemmän!

Digisignaali ei kohise

Digitaaliselle siirrolle on tyypillistä se, että signaali kulkee läpi täydellisenä siihen pisteeseen saakka, kunnes nollia ei enää voi erottaa ykkösistä. Tällöin signaali yksinkertaisesti katkeaa, kun taas analogilähetyksessä häiriöiden määrä eli kohina lisääntyy kasvavaan tahtiin ennen signaalin mykistymistä kokonaan.

Shure käyttää SLX-D:ssä True Diversity -kaksoisantennijärjestelmää ja niiden signaalia nuuskivaa mikropiiriä, joka pyrkii antennin käyttäytymisestä ennakoimaan häiriötilanteita vaihtaen vastaanottavasta antennista toiseen ennen signaalin mykistymistä, vähentäen ns. drop out -tilanteita.

Valmistajan mukaan SLX-D:llä voidaan saada ulkona jopa 100 metrin kantomatka ilman lisäantenneja. Netistä löytyvien testivideoiden mukaan tämä ei ole kaukana totuudesta, mutta harvoin laitteita päästään käyttämään ideaaliolosuhteissa. Jos käytössä on useampia kanavia ja olosuhteet ovat vähänkin haastavammat, huolellinen taajuuskoordinointi, ulkoiset antennit ja erillinen antennijakovahvistin auttavat varmistamaan onnistuneen keikan.

Vastaanottimia moneen lähtöön

SLX-D sarjan vastaanottimia on kolmea mallia: puolen räkkiunitin kokoista yksikanavaista mallia (SLXD4) ja koko 19” leveyden vievää kaksikanavaista (SLXD4D) versiota. Molemmissa malleissa räkkikiinnitys on vakio-ominaisuutena. Numero neljä viittaa Shuren koodeissa räkkivastaanottimeen ja D-lisäke tuplavastaanottimeen.

Kolmas vastaanotinversio on erityisesti liikkuvaan käyttöön suunniteltu yksikanavainen SLXD5. Tälle tutuinta käyttökohde on kameraan liitettynä tai kenttä-äänityksessä useamman vastaanottimen settinä yhdessä pienikokoisen monikanavatallentimen kanssa.

Vastaanottimien käyttöpaneeli on yksinkertainen ja selkeä: siitä löytyy lähettimien ohjelmointiin tarvittava infrapunasilmä merkkivaloineen, virtakytkin, kaksi painiketta ja pyöriteltävä enkooderi-painike. Kohtuullisen iso LCD-näyttö on hyvin informatiivinen, eikä RF-, patteri- ja audiotasojen mittarointi vaadi valikkojen selailua.

Lisäksi järjestelmä vieläpä neuvoo käyttäjää vastaanottimen operoinnissa, mikä helpottaa etenkin kokemattomampia käyttäjiä. Suurimpaan hätään laite tarjoaa jopa QR-koodin, jonka avulla älypuhelin lataa oikean käyttöoppaan käyttäjän tueksi!

Räkkivastaanottimien takaa löytyy virtasyöttö, joka on toteutettu ulkoisella muuntajalla lukittuvan liittimen kera. Äänen ulostulona on tarjolla niin XLR- kuin jakkiliitäntäkin, tason voi määritellä ohjelmallisesti joko linja- tai mikrofonitasoiseksi. Antenneissa käytetään tuttuun tapaan BNC-liitäntää. Lisäksi tarjolla on Ethernet-portti, josta lisää myöhempänä.

Lähettimiä eri kapselivaihtoehdoilla

Myös lähettimet on nimetty Shuren numerologiikkaa noudattaen: nelipinnisellä TA4M TQG -liittimellä varustettu taskulähetin on SLXD1 ja kapulalähetin puolestaan SLXD2 sekä XLR-liitäntäinen SLXD3. SM58:n ohella metallirunkoisen kapulalähettimen kapselivaihtoehtoihin kuuluvat dynaaminen KSM8 (kardioidi) ja kondensaattoripuolella vaihtoehdot ovat Beta 87 A, Beta 87 C ja SM 86, siis superkardioidia ja kardioidia hieman eri sävyillä.

Taskulähettimen kotelo on melko kompakti ja toteutettu muovikuorilla, joka on pyöristetty niin nurkistaan kuin myös takaosastaan käyttömukavuuden lisäämiseksi. Yläosan virtakytkintä lukuun ottamatta muut käyttöpainikkeet on sijoitettu lähettimen kylkeen kuoren alle siten, ettei niitä voi painaa tai kolhia vahingossa. Hintaluokalleen tyypillisesti myös taskulähettimen antenni on lähetinrasiassa kiinteästi kiinni, mutta varsin joustavan oloisesti, eli ihan noin vain antennia ei saa rikottua.

Erityisesti reportteri- ja puomituskäytössä suosittu SLXD3 on kompakti, suojakotelolla varustettu lähetin. Lähettimessä on lukittava XLR-liitäntä, johon voidana kytkeä linjatasoisia äänilähteitä sekä erilaisia mikrofoneja. Erikseen kytkettävissä oleva 48 voltin phantom-jännite mahdollistaa vaikkapa korkealaatuisten kondensaattori-haulikkomikrofonien käytön.

Lähettimen ohjelmointi tapahtuu vastaanottimen infrapunalinkin avulla ja operointi on varsin suoraviivaista. Nelipinniseen mini-XLR-liitäntään löytyy Shurelta itseltään runsas valikoima erilaisia headset- ja lavalier-mikrofoneja, ja tarvittaessa valikoimaa voi laajentaa vaikkapa DPA:n tuotteilla. Kitarasetissä on puolestaan sopiva plugipiuha mukana.

Akkuja, latureita tai AA-paristoja

SLX-D -mallistossa on tarjolla erityisesti kiinteissä asennuksissa arvostettu tuplapaikkainen akkulaturi (SBC203) tai vaikkapa USB-virtasyötöstä käyttöjännitteensä saava yksipaikkainen malli (SBC10-903). Tuplapaikkaisessa mallissa lataus tapahtuu tarvittaessa akkua (SB903) irrottamatta, yksipaikkainen vaatii sisäänsä irtonaisen akun.

Lähettimien käyttöjännite voi tulla myös AA-paristoista. Oikean jännitekäyttäytymisen tunnistamiseksi lähetin tulee ohjelmoida käytettyjen paristojen mukaan, vaihtoehtoina ovat alkaliparistojen lisäksi NiMH ja Lithium.

Täydellä latauksella tai kahdella AA-paristolla luvataan yli 8 tunnin käyttöaika, low power -asetuksella päästään vielä pidemmälle. Shuren mukaan verkkovirralla toimiva SBC203-laturi täyttää tyhjän pariston 100% kapasiteettiin vain kahden ja puolen tunnin latausajalla, USB-virtasyötöllä toimiva pikkuveli on huomattavasti hitaampi.

Vanhojen SLX-käyttäjien harmiksi uuden malliston laturi ja akut ovat täysin uutta mallia, joten vanhat komponentit eivät ole keskenään yhteensopivia. Aiempien sarjojen antennit ja antennijakajat toimivat kuitenkin SLX-D:n kanssa, olettaen että niiden tarjoamat taajuusalueet ovat muutoin yhteensopivat hankitun järjestelmän kanssa.

Verkkoyhteys päivityksiä ja ohjausjärjestelmiä varten

SLX-D:n räkkivastaanottimissa oleva Ethernet-portti tarjoaa kolme toimintoa. Ensinnäkin vastaanottimet voivat ”jutella” sen kautta keskenään, mikä tekee vapaiden taajuuksien etsimisestä ja järjestelmän virittämisestä helpompaa. Tämä tapahtuu verkottamalla ensin vastaanottimet, sitten tehdään yhdellä niistä ryhmäskannaus, ja lopuksi siirretään verkkoyhteyden avulla parhaiksi todetut kanavat kaikkien laitteiden käyttöön.

Kaksi vastaanotinta voidaan kytkeä yhteen suoraan yhdellä CAT-verkkokaapelilla ja useampaa vastaanotinta varten tarvitaan Ethernet-kytkin. Lisäksi verkkoyhteyttä voidaan käyttää laitteiden firmware-ohjelmoinnin päivitykseen.

Kolmas käyttötarkoitus liittyy kiinteissä asennuksissa käytettäviin DSP- ja ohjausjärjestelmiin, joista käyttöoppaassa mainitaan esimerkkeinä AMX, Crestron, Extron, Symetrix ja Biamp. SLX-D osaa kertoa järjestelmille muun muassa sisääntulevan audion tason (peak ja RMS), lähettimen virtastatuksen ja niin edelleen. Myös vastaanottimen asetuksia on mahdollista etäohjata esimerkiksi ulostulotason osalta.

Toimii myös WWB:n kanssa

Langattomien taajuuskoordinoinnin markkinoiden ehkäpä paras ohjelmisto Wireless Workbench on myös yhteensopiva SLX-D -sarjan kanssa. Verkkoyhteyden avulla SLX-D vastaanottimilla voidaan skannata vallitseva RF-ilmatila ja suorittaa tarkempi taajuuskoordinointi ja päivittää taajuudet suoraan räkkivastaanottimiin. SLX-D toimii myös verkotetuuna ShurePlus Channels -applikaation kanssa.

Laitteita valmistetaan eri taajuusikkunoihin, joista Suomen oloissa kiinnostavimmat ovat 470-514 MHz (Shuren termein G59-alue), 518-562 MHz (H56), 562-606 (J53), 606-650 (K59), 650-694 (L56). Myös 800 MHz:n jäljellejääneille käyttövapaille, mutta kapeille ja todennäköisesti kaikkein ruuhkaisimmille kaistoille on oma mallinsa (S50).

Shuren SM58-kapselilla varustetun kapulamikkisetin tai vastaavan kitarasetin saa SLX-D -sarjassa reilusti alle 700 euron verolliseen hintaan. Tässä hintaluokassa on ollut tähän asti tarjolla lähinnä vain analogisia tai 2,4 gigan kanavamäärältään rajallisella alueella toimivia digiratkaisuja, joten SLX-D tarjoaa erinomaisen vastineen rahalle kaikkein yleisimpiin langattomien mikrofonien käyttötarpeisiin.

Lisätietoja